Päivän pamaus

*pAm*

Kerjäläisten valtakunta

Kadulla törmää etenkin näin kesällä erinäisiin kerjäämistä harjoittaviin henkilöihin. Tässä kaksi ehkä yleisintä ryhmää:

Feissarit: Tyyppi kanniskelee mappia ja seisoskelee kadulla ja yrittää saada katskontaktia ihmisiin. Sitten tulee joku nerokas (oikeasti nerokas, koska eihän siihen voi vastata kieltävästi) avausrepliikki, kuten ”Olisiko sulla hetki aikaa ihmisoikeuksille?”. No sano nyt tuohon että ei, sori mulla ei todellakaan oo aikaa ihmisoikeuksille :). Tätä käyttää ainakin Amnesty. Eilen vihdoin pääsin feissarin kalastamaksi, yleensä ne iskevät jonkun muun kimppuun. Olenkohan minä niin vittumaisen näköinen, että meinaavat ettei tuolta mitään kuitenkaan saa. No se piti kyllä eilenkin paikkansa, eli enhän minä mitään sinne antanut, mutta kuuntelin kyllä asiallisesti mikä on homman nimi. Kuukausilahjoitus olisi ollut 5 euroa, eli 60 euroa vuodessa. Ei paha sinänsä, mutta jotenkin tuollainen lahjoitusautomaatti hämää. Nooo, ehkä lahjoitan netin kautta jonkun summan PayPalilla, luulisi sen nyt pelaavan nykypäivänä.

Kerjäläiset: Eli siis ihan aidot good ol’ kerjäläiset. Heitä on ollut joka kesä enemmän, vissiin Romaniasta tulleet. Se vaan pistää ihmettelemään, että jos ei ole ruokaan rahaa, niin milläs perkeleellä on varaa matkustaa puolen Euroopan halki Romaniasta Suomeen. Organisoitua rahankeräämistä sanon minä. Tosin mikäpä siinä, eihän se laitonta vissiin ole. Resuiset (stailattu toki mahdollisimman surkeiksi) kerjäläiset istuskelemassa keskellä katua eivät toki kaupunkikuvaa komista, mutta onhan meillä deekujakin ollut maailman sivu. Mitään en toki heille anna ja niinkauan kun pitävät turpansa kiinni eivätkä nappaa hihasta ohi kävellessä niin senkus kerjäävät.

Katusoittajille olen rahaa antanut, mutta se ei olekaan kerjäämistä. Siinä saa vastikkeeksi musiikkia ja joskus myös hassua performanssin poikasta.

Näin, vippaa vitonen -tunnelmiin päätän raporttini täältä tähän.

30.07.2009 Posted by | Globaalit ilmiöt, Yhteiskunta, Yleistä läpiskää | Jätä kommentti

Tunkio nimeltä Suomi24.fi

Vahingokseni eksyin eräästä aiheesta tietoa etsiessäni tälle legendaariselle keskustelusivustolle. Tämä antaa kyllä hurjan kuvan suomalaisten käytöstavoista, joka threadi on enemmän tai vähemmän alkeellista solvaamista.

En tiedä onko ihmisillä tapana solvata toisiaan noin reippaasti yleisesti, vai liikkuuko tuolla tietty joukko porukkaa joka menee aukomaan päätään joka keskusteluun. Olisin kuvitellut, että vuosien mittaan linja olisi vähän siistiytynyt, mutta turhaan. Keskustelu netissä tuo esiin ihmisen todellisen luonteen. Kun toinen ei ole naaman edessä, vaan turvallisesti tietoverkon toisella puolella, ja itse vielä nimimerkin takana, voi tämän toisen päälle suoltaa pienimmästäkin syystä vaikka mitä sontaa.

Mutta kumma ilmiö silti. Tuosta saisi joku sykolooki tai sosiolooki hyvän opinnäytetyön aiheen. Tiedä vaikka olisi jo tehty tosin…

27.07.2009 Posted by | Yhteiskunta, Yleistä läpiskää | Jätä kommentti

Riskinsietokykymme on rappeutunut

Apollo 11 vaiheita 40 vuoden takaa katsellessani, tajusin kuinka velliperseitä nykyihmiset ovat. Tuo projektihan sisälsi hurjia riskejä, ja niistä huolimatta kuuhun mentiin. Ja väki kannusti. Nykyään arvosteltaisiin, kuinka suuria riskejä homma sisältää, ja paljonko se maksaa. Toki hintaa arvosteltiin silloinkin, mutta miesten ottamia riskejä lähinnä ihailtiin.

Silloin ihmistyyppi, joka tekee ja ottaa tekemisessä tarvittavat riskit tyynesti, oli tavoiteltava. Nykyään se on ihminen, joka ei tee juurikaan mitään uutta tai hyvin vaativaa, ja valittaa riskeistä koko ajan ja välttää viimeiseen asti niiden ottamista.

No, eipä siinä. Jälkimmäisellä mentaliteetilla mikään ei vaan etene mihinkään. Ja sitä mukaa kun vanha rapistuu, ei uutta tehdä, koska uuden tekeminen sisältää aina riskejä. Elämässä on riskejä, vaikka kuinka yrittäisimme niitä välttää.

Nykyään pelkäämme koko ajan enemmän kaikkea mahdollista, vaikka elämämme on turvallisempaa kuin koskaan (siis länsimaissa). Eikös olekin nurinkurista?

24.07.2009 Posted by | Yhteiskunta | Jätä kommentti

Pääsykokeet tehty jälleen

Tämä se on rankkaa hommaa, nimittäin yliopistoihin opiskelemaan hakeminen. Tai siis oli, itse kun olen jo valmistunut. Mutta taas tällä viikolla oli kova paikka todeta, onko oma nimi valittujen joukossa vai ei. Useammalla ei ollut kuin oli. Ja sitten taas vuosi ”jotain” ennenkuin pääsee yrittämään uudestaan sinne, mihin haluaa. Tai sitten ottaa paikan, mihin olisi päässyt, yleensä siis AMK-paikan.

Oikeastaan kaikki opiskeluun liittyvä kumuloituu noihin kokeisiin. Sitä ennen tehtävät kokeet ja systeemit eivät ole niinkään tärkeitä. Lukiosta saatava hyvä todistus toki auttaa asiaa, mutta pelkillä papereilla ei moneen paikkaan mennä, ja silloinkin pitäisi olla pelkkää suoraa ällää, harvemmalla on.

Lehdissä haastatellaan aina niitä, jotka pääsivät. Vaikka monenkin yrittämisen jälkeen. Joskus olisi asiallista haastatella myös niitä, jotka eivät päässeet. Mitä he päättivät tehdä? Eivät päässeet, vaikka hakivat kuinka monta kertaa! Voihan perkele! Mitä heille tapahtui?

Ja lopuksi kannattaa muistaa, että yliopiston tutkintokaan ei ole mikään vakuutus siitä, että saa hyvän työpaikan, tai työpaikkaa ollenkaan. Ja ne, jotka ryhtyvät yrittäjiksi, voivat porskuttaa pelkällä peruskoulutuksella ansioihin, joihin tässä maassa palkkatyöläinen ei pääse koskaan. Asiat eivät ole niin yksinkeraisia, ja erilaisia menestyspolkuja löytyy monia. Aina löytyy myös ihimisiä, jotka onnistuvat kusemaan elämänsä, vaikka lähtökohdat ja asiat olisivat kuinka kunnossa.

23.07.2009 Posted by | Koulutus, Yhteiskunta | Jätä kommentti

Liettuan homokammo

Liettuassa hyväksyttiin suht ellei jopa erittäin vanhoillinen laki, joka kieltää seksuaalivähemmistöistä kertomisen alaikäisille nuorille. Mitenköhän tätä käytännössä sovelletaan … vaikuttanee vain koulussa opetettaviin asioihin. Tosin ei kyllä omanakaan kouluaikana biologian tai terveystiedon tunneilla homoista pihahdettukaan, siis 90-luvulla. Ehkä nykyään on toisin?

Lain perusteet tuntuvat olevan kuitenkin aika vanhoilliset, ja takana good ol’ homokammoa. Jotenkin on aina ollut vaikeus ymmärtää ihmisiä, jotka homoja kammoavat. Eihän se ole heiltä pois. Ja etenkin heteromiehen näkökulmasta homoja saisi olla vaikka kuinka paljon, jäisipähän itselle naisia enemmän! Eikös nyt jokainen oikeustoimikelpoinen mieshenkilö saa tunkea moloaan mihin hyvänsä reikään tykkää, tai naiset olla ottamatta vastaan jos tykkää ja sakseilla mieluummin. Ei kai nämä ole valtion päätettävissä olevia asioita? Niin kauan kuin toinen osapuoli hyväksyy hinkkaamisen ja on samalla tasolla kuin toinen (tämä siis sulkee pois lapset ja eläimet), saa minun puolestani jokainen rakastaa vaikka omaa työrukkastaan niin paljon kuin sielu ja fysiikka sietää!

16.07.2009 Posted by | Koulutus, Politiikka, Yhteiskunta | Jätä kommentti

Syntipukkina internet

Julkaistiinpa tutkimus Kauhajoen ja Jokelan asukkaiden mielipiteistä sille, mikä tai kuka oli suurin syyllinen kouluampumisiin. Syylliseksi hirtettiin Internet.

Ööö okei. Ennen netin laajamittaista käyttöä ei tapahtunut vastaavaa? Kyllä on jukoliste kaukaa haettua ja pinnallisen ajattelun tuotosta jos internetin tuohon nimeää. Totta, että tekijät olivat samalla kaavalla netissä levitelleet tekoonsa liittyvää aineistoa. Mutta se oli yksi väline muiden joukossa. Yksi väline oli myös ase, jolla surmat tehtiin, ja bensiini jolla yritettiin saada koulu palamaan.

Jos todellisia syyllisiä etsitään pitää mennä syvemmälle. Ja sinne mentäessä tulee vastaan teon tehnyt henkilö itse. Hän teki päätöksen järjettömään tekoon ryhtymisestä. Ihan itse. Pienempää syytä voi sitten etsiä poliisista joka ei ottanut asetta pois, tai niistä henkilöistä jotka aikanaan olivat tekijöiden itsetuntoa romuttaneet (kuulemma) ankaralla kiusaamisella. Mutta minun logiikkaani ei mahdu, että sitten ammutaan kaikki. Olisivat edes ampuneet ne kiusaajansa.

Huaah toivottavasti ei heti tapahdu uudestaan. Seuraavaksi voidaan alkaa odotella mikä seuraava ilmiö rantautuu Suomeen(kin). Koulumurhat ja ison rahan kidnappaus on jo saatu, mitä seuraavaksi? Sarjamurhaaja?

13.07.2009 Posted by | Rikos, Yhteiskunta | Jätä kommentti